Kansanedustajat Sampsa Kataja ja Lenita Toivakka ovat alkaneet keräämään eduskunnassa nimilistaa lakialoitteeseen, jonka päämääränä olisi kieltää pikavipit kokonaan. Vaihtoehtoisesti lakialoitteella rajoitettaisiin pikalainojen saantia niin, että vippipalveluiden tulisi perustaa kiinteät toimipisteet, joista lainoja myönnettäisiin, eli käytännössä rajoitusten jälkeen ei saisi enää heti lainaa netistä.
Perusteina vippien kieltämiselle on käytetty puutteellisia ja räikeimmillään täysin virheellisiä perusteluita, kuten että pikalainat lisäävät ylivelkaantumista rajusti. Tilastot kuitenkin osoittavat selkeästi, ettei tämä pidä paikkaansa, sillä 99,1 prosenttia maksuhäiriömerkinnöistä johtuu täysin muista velkasuhteista, kuin pikavipeistä. Toisin sanoen siis alle yksi prosentti maksuhäiriömerkinnöistä johtuu vipeistä. Kuva siitä, että vipit johtaisivat maksuhäiriömerkintöihin useammin, juontuu median antamasta kuvasta, ei faktaperäisestä tiedosta.
Toinen perätön perustelu lakiväitteessä on ollut, että pienlaina tulisi törkeän kalliiksi. Tämäkin on helposti pystytty osoittamaan virheelliseksi väitteeksi, sillä todellisuudessa pikalainat ovat prosenteissa mitattuna huomattavasti pankkien tarjoamia vastaavia kulutusluottoja edullisempia. Lisäksi vipit tietysti saa huomattavasti nopeammin ja vippipalvelut tarjoavat lähes poikkeuksetta lainaa ilman vakuuksia tai takaajia.
Yhtenä perusteluna on käytetty myös median jo turhankin paljon käyttämää argumenttia, joka väittää pikavippien perintäkulujen olevan törkeän kalliita. Todellisuudessa vipeille tulee kuitenkin vain 8,5 prosentin laillinen viivästyskorko, mikä tarkoittaisi siis esimerkiksi 8,5 euron kuluja vuodessa, jos kyseessä olisi 100€ vippi. Perintätoimistojen ja käräjäoikeuden perimät kulut maksamattomista saatavista ovat tietysti aivan toista luokkaa, mutta tämä koskee myös muita maksamattomia laskuja, ei pelkästään pikavippejä. Aivan yhtä kalliiksi tulee esimerkiksi maksamaton puhelinlasku kuin maksamaton vippi.